Harri Mäki Myllymäen 1-tiillä
Ensimmäiseksi viikon vieraaksi valikoitui (painotetulla arvonnalla) Tomoottajien sihteeri Harri Mäki – suhteellisen näkyvä hahmo radoilta, seuratoiminnasta ja foorumeilta. Omien sanojensa mukaan innokas fribaaja, joka pienen heittäjänalun isänä ehti menneellä kaudella radalle liian harvoin.
Fribataustaa
Frisbeegolfia olen harrastanut jo kauan. Ensimmäisen kerran pelasin noin 15-10 vuotta sitten, jolloin pääväylänä toimi Heinosenkatu Myllymäessä. Muita hyviä väyliä löytyi lähimetsistä ja puistoista. Maalin virkaa hoiti liikennemerkit, roskisten kyljet yms. Väyliä keksittiin yleensä pelaamisen aikana.
Monia erilaisia frisbeitä kokeiltiin ja paras lätty löytyi Eurohamsterin hyllyltä. Yksi malli riitti kaikkiin heittoihin.
Mutta ei nyt tästä aiheesta enempää. Tapani ja Jarmo voi vielä lisätä tähän jotain…
Ensikosketus frisbeegolfkiekkoon tapahtui viime kesänä. Sillä aikaa kun olin kesäkuun Viron puolella, oli poijjaat alkanu harrastamaan oikeeta frisbeegolfia. Heinäkuussa sitten sain kokeilla poikain lättyjä. Hienosti sanottuna alku oli tahmeata, mutta kipinä syttyi heti.
Ensimmäisen oman kiekon sain Viitasalon Samilta. Hän oli jo harrastanu jonku aikaa(vuoden kaks) ja laukusta löytyi jos jonkinlaista lätyskää. Kysyin sitten että olisko hänellä joku mistä vois luopua. Ostanutkin olisin, mutta Sami hienona miehenä lahjoitti lähes käyttämättömän Discraftin Buzzz kiekon. Sitä yhtä kiekkoa heittelin tuntitolkulla edestakaisin pihamaata ja yritin saada lentämään jotenkin kontrolloidusti. Koukussa olin jo pahemman kerran.
Fribassa varmaan eniten vetoaa se, että aina on parantamisen varaa. Täydelliseksi heittäjäksi ei vain voi tulla. En ole erityisen hyvä heittäjä, mutta yritän aina parhaani. Ja joskus tulee fiilis, että vois olla paras 
Mutta enimmäkseen fribaaminen mulle on itseni voittamista.
Tälle kaudelle oli tavoite, että olisin osallistunut edes yhteen viralliseen PDGA kisaan, mutta se nyt ei toteunut. Ei niin etteikö se olisi ollu mahdollista. Vaikka friba onkin törkeen siistiä, niin ei se kuitenkaan ole prioriteettilistalla korkeimpana. Jatkuva tavoite on simppelisti pelata paremmin.
Mitä ”saavutustasi” arvostat eniten?
Hmm.. Varmaan UNDGiK:in järjestämistä. UNDGiK = Urban Night Disc Golf in Kankaanpää. Keksin idean yhdistää ”oikea” frisbeegolf ja tämän tarinan alussa kertomani frisbeegolf, jota harrastettiin kadulla ja puistoissa keksien aina uusia väyliä. Kesällä tämä toteutettiin. Muistaakseni aloitimme klo 23.00 yötöntä yöaikaa S-Marketin pihasta. Mukana kulkevaa koria hyödyntäen heitimme isolla poolilla 3 tuntisen urbaanigolfin Kankaanpään keskustan alueella. Radan olin suunnitellut huolella ennen kisaa.
UNDGiK-video 1/2 ja osa 2/2
Holarit?
Yhden holarin olen heittänyt ja se tapahtui Jämillä kuluvan vuoden keväällä. Väylä oli # 7 vanhaa rataa.
Kiekkosyömmi Pro
Kerro ”kotiradastasi”
Joo, mulla on periaattees kotonakin rata. Rata tosin sisältää vain yhden korin, mutta se on itse tehty kovalla vaivalla ja on hieno ja hyvä!
Suosikkikiekko?
Tällä hetkellä KC Pro Roc ja rocit yleensäkin. Ällistyttävän vakaa kiekko. Sitä on vaikea heittää huonosti. Mun kädestä lentää parhaimmillaan puhdasta suoruutta n. 90m.
Suosikkirata?
Täytyy olla tällä hetkellä Viidentienristeyksen rata. Eikä pelkästään sen takia että se on Tomoottajien voimin, sekä Tomoottajien sponsoreiden resurssien voimin rakennettu rata, vaan se on myös aika passeli mun tasolleni. Ei liian vaikea, mutta sopivasti haastetta vielä parantaa paljon. Ja se on lähellä.
Tomo vai joku muu heitto?
Eiköhän se mun erikoisheitto ole rhbh anhyzer, eli rystyannukka. Upseja pitäs treenata.
Toimituksen lisäyksenä Harrin video Mäeotsan frisbeeradalta Virosta.
Harrille voi laittaa lisäkysymyksiä tämän blogiartikkelin kommentteihin, tai osallistua keskusteluun foorumilla.
