Pelirintamalla on ollu vähä hiljasempaa tänä talvena. Ulkona oon pelannu ainoastaan Hämeenkyrön karviksissa tammikuun alkupuoliskolla. Pirkkahallissakin oon onnistunut käymään vaan vaihtelevasti. Enkä mitään muutakaan hyödyllistä jumpannu tai voimaillu. Opisto, työt ja vanha kunnon pleikkari tuntuu vievän kohtuu tehokkaasti aikaa.
Fripaamaan sitä kuitenkin aina hinkuu ja nyt taas pääsi. Viikon mittaan jo oli kauheet fribatärinät päällä, aivan pakko päästä kisaamaan. Helpotusta akuutteihin vaivoihin tuli siis tarjoamaan karvalakkisarjan osakilpailu. Hieman hämmentyneenä siis herään lauantaiaamuna kellonsoittoon 5.20 ja mietin että mitä sitä ollaan taas tekemässä. No eipä siinä, monesti on todettu, että fripareissulle herää tikkana vaikka 0300 yöllä, mutta koetappa saada sama vireys päälle töihinlähdön suhteen.
Kuhmoisissa en ollu ennen käyny pelaamassa, joten ensimmäinen kiessi olikin sitten vähän linjojen ja outtien tunnustelua. Rata muistuttaa jokseenkin paljon Mukkulaa tiukkoine oobee-rajoineen. Avointa ja metsää sopivassa suhteessa, ylä- ja alamäkeä ja kaikkee mitä nyt keksii. Huhhuh! Rata oli siis hieno, mutta talvirata upea! Väylät oli tampattu jollain tamppauskoneella sileeks joten oli mahtavaa heittää talvifripaa. Erittäin suuret rispektit järjestäjätaholle em. seikasta!
Kaveri tuli siis hakeen 0610 ja siitä sitten jyräämään kohti Kuhmoista. Unihiekka lähti silmistä peilijäisellä pikkutiellä jonka urat imas koko ajan renkaita vähän mihin sattuu. Selvittiin kuitenkin perille ja taidettiin olla jopa ensimmäiset joskus siinä 0715 aikoihin. Pilkkopimeessä siinä vähän puttia alkupalaks, draivia kun ei näkyvyyden vuoksi pystyny 20 m enempää lataileen. Ei sujunu yhtään, kädet kohmeessa ja kroppakin umpijäässä vielä. Pakkasta oli viitisen astetta mutta tuuli puri ilkeesti. Pelaajakokkous ja sit menoks.
Ensimmäinen kierros meni yllättävän hyvin. Monesti oon talvikisoissa kärsinyt näppien jäätymisestä ja siitä seuraakin aina kiekon jäämistä lapaan ja toisaalta myös liian aikaista irtoamista. Tällä kertaa kädet pysy kuitenkin lämpiminä koska nahkakintaat, rannesuoja ja lämpöpussi. Pelasin kohtuu varmaa peliä ja yritin vältellä outteja ja onnistuinkin mielestäni kohtuu mukavasti sillä tulos +2 oli kierroksen kahdeksanneksi paras ja siitä vika paikka kakkospooliin.
Toinen kierros lähti tahmeesti. Siis TAHMEESTI. En kerennyt ottaa yhtään lämppää enkä tatsia joten viime kierroksen tuntumalla mentiin. 4 ekaa väylää olikin bogibogiparbogi, siinä kun muut poolissa otti birkkua minkä kerkes. Harvinaista kyllä, mutta kasasin itseni ja rupesin pelaan ihan hyvääkin kierrosta. Pari harmillista lipsausta/huonoa tsägää osu omalle kohdalle ja otin siitä hyvästä 3-5 heittoa vähän ylimäärästä. Tulos oli lopulta heiton edellistä huonompi eli +3. Olin poolin huonoin mutta peli oli yllättävänkin hyvää. Lopulta sijoitus oli kai 8. tai 9. kun pelaajia oli päälle 30.
Ensi viikonloppuna otetaan miehestä mittaa kun Karviksia pelataan lauantaina Epilässä ja sunnuntaina Vihiojalla. Tavotteeks vois ottaa sen, että samanlainen hyvä perusvire jatkuis seuraavaan viikonloppuun. Vähän parempaa draivia ja varmempia lähäreitä niin sit voitas varovaisesti puhua jo sijotuksistakin. Vaikka luulen kyllä että Vihnu ja Epilä houkuttelee vähän kovempiakin pelaajia mukaan, mutta saahan sitä toivoo.
-Seppä